Ostin perjantai-illan ratoksi kaljaa ja siideriä lähimmästä pyhäpäivänä auki olevasta kaupasta. Myyjä ei kysynyt papereita.
Joko siinä kaupassa myydään joustavasti alkoholia kenelle tahansa, tai sitten minä näytän 30 vuotta täyttäneeltä. Iänmäärityksen poikkeama oikeasta arvosta on pieni, mutta se on loukkaavaan suuntaan.
Pitäisikö minun seuraavaksi
a) lähettää kaupalle palautetta, että kysykää ahkerammin asiakkaiden ikää
b) ostaa joku AntiAge-naamarasva, jossa on 50% enemmän nanopartikkeleita
c) juoda, kunnes mieliharmi hälvenee
d) jotain muuta, mitä?
2013-03-30
2013-03-28
Hajamielinen professori
Toissapäivänä piti olla kemian laskuharjoitukset. Eipä ollut, koska opettaja unohti laittaa tehtävät Moodleen.
Laskuharjoitukset siirtyivät ensi viikolle. Opettaja pahoitteli eilen, että unohti taas laittaa tehtävät Moodleen, mutta laittaa ne varmasti illalla.
Alan ymmärtää, miten ne vitsit hajamielisistä professoreista ovat lähteneet liikkeelle.
Laskuharjoitukset siirtyivät ensi viikolle. Opettaja pahoitteli eilen, että unohti taas laittaa tehtävät Moodleen, mutta laittaa ne varmasti illalla.
Alan ymmärtää, miten ne vitsit hajamielisistä professoreista ovat lähteneet liikkeelle.
2013-03-25
Rakentavaa kritiikkiä
Mikä siinä rakennusten pystyttämisessä on niin vaikeaa, että se ei tahdo 2010-luvun teknologialla onnistua?
Rakennusteline romahti Vantaalla.
Kajaanin uusi uimahalli "valmistuu vuoden loppuun mennessä" - mutta viisaasti jätetään vielä auki, minkä vuoden.
Lahdessa homekoulua on korjattu huolellisesti, ja mittausten mukaan kaikki on kunnossa. Jostain käsittämättömästä syystä rakennuksessa työskentelevät ihmiset kuitenkin sairastuvat.
Marketin katos ei kestänyt lumikuormaa.
Onneksi sentään valvontaviranomaiset osaavat tarvittaessa määrätä rakennuksia käyttökieltoon. "Kouvolan hallinto-oikeus palauttaa Kansakoulunkatu 7 kiinteistön käyttöasian uudelleen Lahden rakennuslautakunnan käsittelyyn." Missä vaiheessa pyydetään lausuntoa Osituspiirilautakunnalta, Maanmittaustoimistolta ja asianomaisen maistraatin Yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäälliköltä?
Ja niin edelleen. Puppulausegeneraattorilla olisi helppoa kirjoittaa päivän uutinen: Homeessa. Romahti. Rakennusvirheitä epäillään. Romahdusvaara. Kosteusvaurio. Remontti keskeytetty suojelupäätöksen vuoksi. Myöhässä aikataulusta. Suojeltu rakennus tuhoutui tulipalossa.
Samaa levyä on toistettu vuosikymmenestä toiseen, mutta silti mitään uuden työryhmän tai valvontaviranomaisen perustamista suurempaa muutosta ei ole tapahtunut. Mistä rakennusalan ammattilaiset saavat sellaisen teflonpinnan, ettei siihen tartu mikään kritiikki? Onko vika suunnittelu- vai suorittavalla portaalla - vai asiakkaassa, jolla ei ole riittävää asiantuntemusta valvoa asiantuntijoiden työtä?
Muuan kaveri haluaa ehdottomasti hankkia vähintään sata vuotta vanhan talon. Hänen mukaansa sen ikäisistä taloista sekundayksilöt ovat jo romahtaneet, joten jos talo on vielä pystyssä, se on rakennettu hyvin.
Ikävä kyllä yhteiskunnalta haaskautuu kauheasti aikaa, jos ainoa tapa varmistua rakennusten käyttökelpoisuudesta on odottaa sata vuotta valmistumisen jälkeen. Olisi kovin kätevää, jos löytyisi jokin nopeampi tapa selvittää, millä tavalla pystytetyt rakennukset toimivat niin kuin on suunniteltu.
Rakennusteline romahti Vantaalla.
Kajaanin uusi uimahalli "valmistuu vuoden loppuun mennessä" - mutta viisaasti jätetään vielä auki, minkä vuoden.
Lahdessa homekoulua on korjattu huolellisesti, ja mittausten mukaan kaikki on kunnossa. Jostain käsittämättömästä syystä rakennuksessa työskentelevät ihmiset kuitenkin sairastuvat.
Marketin katos ei kestänyt lumikuormaa.
Onneksi sentään valvontaviranomaiset osaavat tarvittaessa määrätä rakennuksia käyttökieltoon. "Kouvolan hallinto-oikeus palauttaa Kansakoulunkatu 7 kiinteistön käyttöasian uudelleen Lahden rakennuslautakunnan käsittelyyn." Missä vaiheessa pyydetään lausuntoa Osituspiirilautakunnalta, Maanmittaustoimistolta ja asianomaisen maistraatin Yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäälliköltä?
Ja niin edelleen. Puppulausegeneraattorilla olisi helppoa kirjoittaa päivän uutinen: Homeessa. Romahti. Rakennusvirheitä epäillään. Romahdusvaara. Kosteusvaurio. Remontti keskeytetty suojelupäätöksen vuoksi. Myöhässä aikataulusta. Suojeltu rakennus tuhoutui tulipalossa.
Samaa levyä on toistettu vuosikymmenestä toiseen, mutta silti mitään uuden työryhmän tai valvontaviranomaisen perustamista suurempaa muutosta ei ole tapahtunut. Mistä rakennusalan ammattilaiset saavat sellaisen teflonpinnan, ettei siihen tartu mikään kritiikki? Onko vika suunnittelu- vai suorittavalla portaalla - vai asiakkaassa, jolla ei ole riittävää asiantuntemusta valvoa asiantuntijoiden työtä?
Muuan kaveri haluaa ehdottomasti hankkia vähintään sata vuotta vanhan talon. Hänen mukaansa sen ikäisistä taloista sekundayksilöt ovat jo romahtaneet, joten jos talo on vielä pystyssä, se on rakennettu hyvin.
Ikävä kyllä yhteiskunnalta haaskautuu kauheasti aikaa, jos ainoa tapa varmistua rakennusten käyttökelpoisuudesta on odottaa sata vuotta valmistumisen jälkeen. Olisi kovin kätevää, jos löytyisi jokin nopeampi tapa selvittää, millä tavalla pystytetyt rakennukset toimivat niin kuin on suunniteltu.
2013-03-24
Luokiteltua hölynpölyä
Koska en olisi itse osannut paremmin sanoa, linkitän randi.org-sivuston oivaltavan kuvan:
Matemaattis-loogisen aukottomasti voidaan todistaa, että skientologia on kaikkien tunnettujen hölynpölyjen leikkausjoukko.
Matemaattis-loogisen aukottomasti voidaan todistaa, että skientologia on kaikkien tunnettujen hölynpölyjen leikkausjoukko.
2013-03-22
Eilisen uutisia
Aamulehti: Anne Holmlund nihkeänä kansalaisaloitteesta
Helsingin Sanomat ja Aamulehti: Helsingin liikuntajohtaja haluaa työsuhdeautoksi katumaasturin. Kaupungin ohjesääntö kylläkin kieltää hankkimasta työsuhdeautoiksi malleja, joilla on suuri kulutus, mutta liikuntajohtaja haluaa katumaasturinsa ympäristösyistä: sitä voi käyttää öljyntorjunnassa, jos Suomenlahdella sattuu onnettomuus.
Opiskelijoilla oli joku ajattelematon mielenosoitus. Helsingin Sanomat uutisoi Senaatintorilta Eduskuntatalolle kulkeneista 5000 opiskelijasta julkaisemalla mielipidekirjoituksen, jonka lukiota käyvä, 300.000€ vuosittaisista pääomatuloista nauttiva kirjoittaja paheksuu poissaoloa oppilaitoksesta mielenosoituksen vuoksi ja kehottaa opiskelijoita tulemaan toimeen vähemmällä rahalla.
Matti Apunen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että hyvinvointivaltio on mennyt överiksi, kun vanhemmat jättävät lapsensa päiväkotiin voidakseen itse pitää lomaa.
tosiasioista paheksunnasta piittaamatta.
Lehtilehden toimittajien olisi syytä ryhdistäytyä, kun muut lehdet johtavat Lehtilehden ydinosaamisalueella 4-0.
Helsingin Sanomat ja Aamulehti: Helsingin liikuntajohtaja haluaa työsuhdeautoksi katumaasturin. Kaupungin ohjesääntö kylläkin kieltää hankkimasta työsuhdeautoiksi malleja, joilla on suuri kulutus, mutta liikuntajohtaja haluaa katumaasturinsa ympäristösyistä: sitä voi käyttää öljyntorjunnassa, jos Suomenlahdella sattuu onnettomuus.
Opiskelijoilla oli joku ajattelematon mielenosoitus. Helsingin Sanomat uutisoi Senaatintorilta Eduskuntatalolle kulkeneista 5000 opiskelijasta julkaisemalla mielipidekirjoituksen, jonka lukiota käyvä, 300.000€ vuosittaisista pääomatuloista nauttiva kirjoittaja paheksuu poissaoloa oppilaitoksesta mielenosoituksen vuoksi ja kehottaa opiskelijoita tulemaan toimeen vähemmällä rahalla.
Matti Apunen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että hyvinvointivaltio on mennyt överiksi, kun vanhemmat jättävät lapsensa päiväkotiin voidakseen itse pitää lomaa.
”Lohjalla lähes 10 % lapsista lusi päiväkodissa ympäri vuoden, ilman lomia. Enintään kahden viikon kotilomalle pääsi joka kymmenes lapsi.”Apunen tulkitsi prosenttiosuuksia eri tavalla kuin Lohjan varhaiskasvatuspäällikkö
" Lohjalla oli viime vuonna päivähoidossa yli 2 000 lasta, eikä joukossa ollut ketään, ei yhtään lasta, joka ei olisi ollut ollenkaan lomalla. - - Noin kymmenen lapsen kohdalla lomapäiviä oli viikosta kahteen eli 5–8 päivää."HS: Apunen ei peräänny väitteestään, vaan Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtajana jatkaa lasten edun puolustamista
Lehtilehden toimittajien olisi syytä ryhdistäytyä, kun muut lehdet johtavat Lehtilehden ydinosaamisalueella 4-0.
2013-03-19
Kyllä kansa tahtoo
Kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista on ensimmäisten 23 keräystunnin aikana allekirjoittanut yli 100000 äänioikeutettua. Olen iloisesti yllättynyt siitä, että sivusto kesti moisen kävijäruuhkan - ja sen, että ilmeisesti myös monet uteliaat kävivät päivän mittaan lataamassa sivun uudestaan, kun halusivat tietää, missä nyt mennään. Kuvaajan mukaan aamupäivällä yhdeksän aikaan keräys lähti vauhtiin, ja jatkui lähes vakionopeudella 7000 kannatusta tunnissa koko päivän.
Helsingin Sanomat uutisoi:
Lakivaliokunta taisi tehdä erinomaisen pohjatyön kansalaisaloitteen puolesta. Valiokunnan jäsenten "kannatan aloitetta, mutta äänestin sen hylkäämistä"-selitykset saivat ilmeisesti myös ehdotukseen välinpitämättömästi suhtautuneet kansalaiset suuttumaan sen verran, että vaivautuivat ilmaisemaan mielipiteensä. Ensin Tahdon 2013 -facebook-sivun tykkääjämäärä kasvoi parin illan ajan tuhansilla ihmisillä tunnissa, ja nyt pari viikkoa myöhemmin sama ilmiö nähtiin kansalaisaloite.fi:ssä.
Erään teorian mukaan tämä oli vain ajan kysymys: luonnollinen poistuma karsii äänestäjien joukosta konservatiiveja samalla, kun uudet liberaalit kypsyvät äänestysikäisiksi. Mutta ehkä myös uutisista välittynyt kuva siitä, että muutamat merkittävät poliitikot yrittivät lakaista koko kiusallisen kysymyksen maton alle, on myös nostanut tasa-arvoisen avioliiton kannattajien intoa.
Aamulehti uutisoi helmikuussa, että niukka enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia ja myös homojen oikeutta adoptoida lapsi. Ihanitseajattelijat voivat tietysti kyseenalaistaa otoksen edustavuuden ja virhemarginaalin vaikutuksen tuloksen tulkintaan, mutta minua tutkimuksen tulos miellyttää, joten olen luonnollisesti myös sitä mieltä, että tutkimus oli hyvin tehty. (Lehtiuutisesta ei voi päätellä, onko tutkimuksen otos ollut harhaton ja ositettu, joten näillä tiedoilla kysymys jää ratkaisematta.)
Aamulehden uutisesta luettuaan vääräleuat pitkin Internettiä alkoivat kysellä, vieläkö Perussuomalaiset yrittää tämän jälkeen profiloitua tervejärkisen kansan enemmistön edustajaksi, jonka mielestä vähemmistöt omituisine mielipiteineen voivat mennä itseensä ja pysyä siellä. Minä puolestani odotan jännityksellä, onko kansalaisaloitteen kannattajien lukumäärä eduskunnan mielestä vakuuttavampi kuin heidän käyttämänsä argumentit, ja saako Tahdon 2013 voima kääntötakit kääntymään siihen asentoon, jossa lakiesitys hyväksytään.
Muistaakseni noin 21000 äänestäjää oli jo kannattanut aloitetta, ennen kuin minäkin ehdin liittymään joukkoon. Nyt meitä on jo 105193, ja määrä kasvaa nopeammin kuin ehdin ladata sivun uudestaan.
Helsingin Sanomat uutisoi:
Ryhmä kansanedustajia teki laista aloitteen eduskunnassa viime vuonna. Lakivaliokunta päätti kuitenkin äänin 8–9, ettei lakiehdotus tule eduskunnan käsittelyyn sen maattua ensin vuoden lakivaliokunnan käsittelyssä.
Lakivaliokunta taisi tehdä erinomaisen pohjatyön kansalaisaloitteen puolesta. Valiokunnan jäsenten "kannatan aloitetta, mutta äänestin sen hylkäämistä"-selitykset saivat ilmeisesti myös ehdotukseen välinpitämättömästi suhtautuneet kansalaiset suuttumaan sen verran, että vaivautuivat ilmaisemaan mielipiteensä. Ensin Tahdon 2013 -facebook-sivun tykkääjämäärä kasvoi parin illan ajan tuhansilla ihmisillä tunnissa, ja nyt pari viikkoa myöhemmin sama ilmiö nähtiin kansalaisaloite.fi:ssä.
Erään teorian mukaan tämä oli vain ajan kysymys: luonnollinen poistuma karsii äänestäjien joukosta konservatiiveja samalla, kun uudet liberaalit kypsyvät äänestysikäisiksi. Mutta ehkä myös uutisista välittynyt kuva siitä, että muutamat merkittävät poliitikot yrittivät lakaista koko kiusallisen kysymyksen maton alle, on myös nostanut tasa-arvoisen avioliiton kannattajien intoa.
Aamulehti uutisoi helmikuussa, että niukka enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia ja myös homojen oikeutta adoptoida lapsi. Ihanitseajattelijat voivat tietysti kyseenalaistaa otoksen edustavuuden ja virhemarginaalin vaikutuksen tuloksen tulkintaan, mutta minua tutkimuksen tulos miellyttää, joten olen luonnollisesti myös sitä mieltä, että tutkimus oli hyvin tehty. (Lehtiuutisesta ei voi päätellä, onko tutkimuksen otos ollut harhaton ja ositettu, joten näillä tiedoilla kysymys jää ratkaisematta.)
Aamulehden uutisesta luettuaan vääräleuat pitkin Internettiä alkoivat kysellä, vieläkö Perussuomalaiset yrittää tämän jälkeen profiloitua tervejärkisen kansan enemmistön edustajaksi, jonka mielestä vähemmistöt omituisine mielipiteineen voivat mennä itseensä ja pysyä siellä. Minä puolestani odotan jännityksellä, onko kansalaisaloitteen kannattajien lukumäärä eduskunnan mielestä vakuuttavampi kuin heidän käyttämänsä argumentit, ja saako Tahdon 2013 voima kääntötakit kääntymään siihen asentoon, jossa lakiesitys hyväksytään.
Muistaakseni noin 21000 äänestäjää oli jo kannattanut aloitetta, ennen kuin minäkin ehdin liittymään joukkoon. Nyt meitä on jo 105193, ja määrä kasvaa nopeammin kuin ehdin ladata sivun uudestaan.
2013-03-11
Viimeinen niitti
Jos olisin paketillinen varaniittejä, missä piileskelisin?
Aamulla ennen labratöihin lähtöä tulostin edellisen työn työselostuksen. Nitoessani sivuja yhteen nitoja antoi virheilmoituksen: error index out of bounds. Nitojaan oli ladattu n kappaletta niittejä, ja yritin käyttää jo n+1.:stä.
Meillä on jossakin riittävästi niittejä seuraavien 95 vuoden nidontatarpeisiin. Tyypillisesti löydän ne jostakin Jemma-nimisestä paikasta sitten, kun olen ostanut uuden laatikollisen niittejä seuraavien 100 vuoden tarpeisiin.
Puolisko ehdotti, että jätetään loput niitit hänen kummilapselleen perinnöksi. Mutta silloin, kun kummilapsi alkaa arkistoida omia papereitaan, hänellä on varmaan jo niititön nitoja tai digitaalinen arkisto.
Aamulla ennen labratöihin lähtöä tulostin edellisen työn työselostuksen. Nitoessani sivuja yhteen nitoja antoi virheilmoituksen: error index out of bounds. Nitojaan oli ladattu n kappaletta niittejä, ja yritin käyttää jo n+1.:stä.
Meillä on jossakin riittävästi niittejä seuraavien 95 vuoden nidontatarpeisiin. Tyypillisesti löydän ne jostakin Jemma-nimisestä paikasta sitten, kun olen ostanut uuden laatikollisen niittejä seuraavien 100 vuoden tarpeisiin.
Puolisko ehdotti, että jätetään loput niitit hänen kummilapselleen perinnöksi. Mutta silloin, kun kummilapsi alkaa arkistoida omia papereitaan, hänellä on varmaan jo niititön nitoja tai digitaalinen arkisto.
2013-03-06
Ne kolme pientä sanaa
Kemian kaavoja työstäessä tulee toisinaan sellainen olo, että en osaa mitään enkä pysty mihinkään. Mutta aina välillä näen ruudulla ne kolme pientä sanaa
ja niiden voimin jaksan taas jatkaa.
Process exited normally
ja niiden voimin jaksan taas jatkaa.
2013-03-02
Rai!
Itä-Suomen yliopistossa on hengenheimolaisia!
Luulen, että monestakin syystä viihtyisin joensuulaisten seurassa.
Luulen, että monestakin syystä viihtyisin joensuulaisten seurassa.
2013-02-28
Harjoitustöiden raportointia
Kemian harjoitustyökurssi on edennyt puoliväliin. Olen tehnyt kymmenestä työstä viisi. Kolme työselostusta on hyväksytty, ja kaksi on ohjaajan pöydällä odottamassa tarkastusta.
Välillä tunnen oloni tyhmäksi, kun joudun kyselemään ohjaajilta itsestäänselvyyksiä: Miten korkealle kaasuliekin yläpuolelle tämä keittopullo pitää ripustaa? Miten tämän korkin saa irti, ja takaisin kiinni? Mihin hopeanitraattijäte loppusijoitetaan? Menikö tämä lasku oikein, eli laitanko nyt tuohon astiaan 8,75 millilitraa tuota liuosta?
Sitten huomasin, että työohjeen kirjoittaja on näköjään varautunut vielä minuakin tyhmempiin opiskelijoihin:
Kenelle voisi tulla mieleenkään a) laittaa kemian laboratoriossa mitään esinettä suuhun, b) imeä lasiputki täyteen väkevää rikkihappoa, c) yrittää säätää nestepinnan korkeus täsmälleen merkkiviivan kohdalle laittamalla sormi pipetin yläpään tukkeeksi ja sitten päästää nestettä irrottamalla otettaan? Ehkä ohje onkin kopioitu sanasta sanaan alkuperäisestä ohjeesta, joka kirjoitettiin siihen aikaan, kun laboratoriossa vielä sai tupakoida sisällä. (Ja joku kaatoi eetteriä viemäriin, johon seuraava kävijä karisti tupakantuhkaa. Ja sehän leimahti kivasti. Erittäin perustelluista syistä labrassa ei nykyisin saa tupakoida, eikä kaataa eetteriä viemäriin.)
Keittelin sitten hajotettavaa näytettä rikkihapossa. Kun näyte vaikutti kypsältä, huomasin, että sitä oli liuoksen lisäksi pinttynyt reaktioastian seinämille. Kysyin ohjaajalta, onko tämä ongelma.
Toinen ohjaaja vahvisti:
Työselostusten kirjoittamiseen menee enemmän aikaa kuin itse töiden suorittamiseen. Minusta on tullut se raivostuttava vanha opiskelija, joka yrittää päteä osaamisellaan ja on kiinnostunut opintopisteiden lisäksi kurssin asiasisällöstä.
Lisäksi minusta on tullut \LaTeX-uskovainen, ja saan allergisen syyhykohtauksen lukiessani M$ Wordilla kirjoitettuja työohjeita. Hihittelen kurssin aloitusluennolla työselostusten kirjoittamiseen annettuja ohjeita:
Näinkö kemian ammattilaiset itse kirjoittavat tieteelliset artikkelinsa? Kaavat ja erikoismerkit muuten löytyvät täältä. Ja IUPAC:n suosituksen mukaan pH on siitä poikkeuksellinen suureen symboli, että sitä ei koskaan kirjoiteta kursiivilla. Työohje oli kirjoitettu Wordilla, joten siinä käytetystä fontista voi päätellä ainoastaan, että siitä ei pidä ottaa mallia. Raivostuttava vanha opiskelija siis googletti, koska työselostuksesta pitää tulla hyvä eikä vain hyväksytty.
Neljättä tai viidettä selostusta kirjoittaessani tajusin, että aika paljon aikaa säästyy, kun vähän miettii, millaisia komentoja joutuu käyttämään kerran toisensa jälkeen.
Ne, jotka ovat kirjoittaneet neljä tai viisi liuosten laimennuslaskuja käsittelevää työselostusta Latexilla, osaavat arvostaa tätä oivallusta. Minunlaiselleni kyvyistään epävarmalle wannabe-nörtille ensimmäinen onnistuneesti määritelty oma komento loi valtavan VoittajaFiiliksen^{TM} ja avasi Latexista jälleen uuden ulottuvuuden. Ihana ohjelma $\heartsuit$
Välillä tunnen oloni tyhmäksi, kun joudun kyselemään ohjaajilta itsestäänselvyyksiä: Miten korkealle kaasuliekin yläpuolelle tämä keittopullo pitää ripustaa? Miten tämän korkin saa irti, ja takaisin kiinni? Mihin hopeanitraattijäte loppusijoitetaan? Menikö tämä lasku oikein, eli laitanko nyt tuohon astiaan 8,75 millilitraa tuota liuosta?
Sitten huomasin, että työohjeen kirjoittaja on näköjään varautunut vielä minuakin tyhmempiin opiskelijoihin:
Laita astiaan 10 ml väkevää (95-97%) rikkihappoa (käytä pumpettia!!).
Kenelle voisi tulla mieleenkään a) laittaa kemian laboratoriossa mitään esinettä suuhun, b) imeä lasiputki täyteen väkevää rikkihappoa, c) yrittää säätää nestepinnan korkeus täsmälleen merkkiviivan kohdalle laittamalla sormi pipetin yläpään tukkeeksi ja sitten päästää nestettä irrottamalla otettaan? Ehkä ohje onkin kopioitu sanasta sanaan alkuperäisestä ohjeesta, joka kirjoitettiin siihen aikaan, kun laboratoriossa vielä sai tupakoida sisällä. (Ja joku kaatoi eetteriä viemäriin, johon seuraava kävijä karisti tupakantuhkaa. Ja sehän leimahti kivasti. Erittäin perustelluista syistä labrassa ei nykyisin saa tupakoida, eikä kaataa eetteriä viemäriin.)
Keittelin sitten hajotettavaa näytettä rikkihapossa. Kun näyte vaikutti kypsältä, huomasin, että sitä oli liuoksen lisäksi pinttynyt reaktioastian seinämille. Kysyin ohjaajalta, onko tämä ongelma.
Olisipa mielenkiintoista selvittää, tuleeko tästä oikea tulos, jos sen analysoi. Voi olla, että tuolla astian seinässä olevassa aineessa ei ole sitä analysoitavaa komponenttia, joten tästä voikin tulla ihan oikea tulos. Tai sitten saat myöhemmin toisen näytteen, joka toimii niin kuin pitääkin.
Toinen ohjaaja vahvisti:
En minä varmaan tiedä siitä mitään, mutta voin tulla katsomaan. Jaa. Niin. No kokeile nyt, mitä siitä tulee.
Työselostusten kirjoittamiseen menee enemmän aikaa kuin itse töiden suorittamiseen. Minusta on tullut se raivostuttava vanha opiskelija, joka yrittää päteä osaamisellaan ja on kiinnostunut opintopisteiden lisäksi kurssin asiasisällöstä.
Lisäksi minusta on tullut \LaTeX-uskovainen, ja saan allergisen syyhykohtauksen lukiessani M$ Wordilla kirjoitettuja työohjeita. Hihittelen kurssin aloitusluennolla työselostusten kirjoittamiseen annettuja ohjeita:
"Tarkoitus on harjoitella tieteellistä raportointia. - - Jos jotakin kaavaa tai erikoismerkkiä ei tietokoneohjelmasta löydy, niin jättäkää siihen tyhjä kohta, ja täydentäkää puuttuva merkki paperille kynällä."
Näinkö kemian ammattilaiset itse kirjoittavat tieteelliset artikkelinsa? Kaavat ja erikoismerkit muuten löytyvät täältä. Ja IUPAC:n suosituksen mukaan pH on siitä poikkeuksellinen suureen symboli, että sitä ei koskaan kirjoiteta kursiivilla. Työohje oli kirjoitettu Wordilla, joten siinä käytetystä fontista voi päätellä ainoastaan, että siitä ei pidä ottaa mallia. Raivostuttava vanha opiskelija siis googletti, koska työselostuksesta pitää tulla hyvä eikä vain hyväksytty.
Neljättä tai viidettä selostusta kirjoittaessani tajusin, että aika paljon aikaa säästyy, kun vähän miettii, millaisia komentoja joutuu käyttämään kerran toisensa jälkeen.
\newcommand{\MolF}{\frac{\textrm{mol}}{\textrm{dm}^3}}
Ne, jotka ovat kirjoittaneet neljä tai viisi liuosten laimennuslaskuja käsittelevää työselostusta Latexilla, osaavat arvostaa tätä oivallusta. Minunlaiselleni kyvyistään epävarmalle wannabe-nörtille ensimmäinen onnistuneesti määritelty oma komento loi valtavan VoittajaFiiliksen^{TM} ja avasi Latexista jälleen uuden ulottuvuuden. Ihana ohjelma $\heartsuit$
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)