Miten lämpöoppia pitäisi opettaa

Graduohjaaja oli ärtynyt. Suurin osa hänen opiskelijoistaan oli tehnyt esseetehtävässä saman virheen. Virheen lähteeksi paljastui Wikipedia, jossa lämmön käsite oli selitetty väärin.*

Ongelman alku ja juuri on ilmeisesti siinä, että arkisessa suomen kielessä käytetään sanaa lämpö ikään kuin se olisi sanan thermal suomennos ja yhdyssanan alkuosa. Esimerkiksi thermal energy suomennetaan lämpöenergiaksi, jota puolestaan käytetään lämpömäärän tai lämmön synonyymeina - väärin. Thermal whatever suomennetaan lämpö-sitäsuntätä, vaikka käsitteellisesti oikea suomennos olisi terminen sitäsuntätä. Lämpö tarkoittaa samaa kuin englannin heat - ei siis se hellekeli, vaan se energia, joka siirtyy kuumemmasta kappaleesta kylmempään.

Englanniksi termodynamiikan alkeita opiskelevan on varmaankin helpompi olla sekoittamatta käsitteitä temperature ja thermal energy.** Kokemukseni mukaan suomenkielinen kahdeksasluokkalainen ymmärtää peruskoulun termodynamiikan*** kurssista keskimäärin tämän verran:

Lämpöblaablaablaa blaablaablaa blaablaablaa. Laalaalaa laalaalaa celsiusaste 1°C laalaalaa. Laalaalaa lämpölaajenemisen vuoksi putket rikkoutuvat talvella laalaalaa.

Graduohjaaja tuli siihen tulokseen, että suomen kieleen tarvitaan uusi sana tarkoittamaan samaa kuin englannin heat. Sen jälkeen sanan lämpö voisi hyväksyä sanan terminen suomennokseksi. Miten olisi lieke, jota käytettiin 1800-luvulla sähkön synonyymina? Ei kai kukaan hywin wanhan koulukunnan fyysikko**** ole vaarassa hämmentyä uudesta käsitesekaannuksesta?



* Graduohjaajan ärtymyksen seurauksena hälytettiin päivystävä fyysikko korjaamaan Wikipedian tekstiä.
** Tosin ehkä englanninkieliselle koululaiselle heat voi tarkoittaa samaa kuin a hot temperature. Mitenkähän saksankielinen koululainen käsittää sanan Wärme?
*** jolle siis lämpöoppi on huono ja harhaanjohtava suomennos
**** Yksi labrakavereistani kertoi käyttäneensä hiukkasfysiikan tentissä huvin vuoksi kotoperäistä sanaa erkale. En tiedä, oliko se halpaa huvia, vai maksoiko se pistemenetyksiä arvostelussa.

Olen vain töissä täällä

Ensi viikolla on edessä viimeinen opettajasijaisuus puoleen vuoteen. Opettaminen on ihan kivaa, mutta muutaman päivän pätkäsijaisuudessa on aina ylimääräisenä jännityksenä avaimen saaminen, oikeaan paikkaan löytäminen, "kyllä meidän ope aina antaa meidän heittää natriumia viemäriin olla välitunnit sisällä" ja nyt digitaalisena aikana vielä käyttäjätunnukset työkaluihin. Suosikkivälineeni on muuten liitutaulu, juurikin siksi, että se yleensä toimii idioottivarmasti.

Lievällä kauhulla ajattelen sitä, että ensi viikolla pitää neljänä päivänä olla kello 8.00 valmiina aloittamaan esitys. Jos kuljen töihin autolla, minun pitää lähteä kotoa viimeistään kello 7.00. Jos kuljen töihin julkisilla, minun pitää lähteä kävelemään bussipysäkille viimeistään kello 5.25. Kuinka monentena päivänä veikkaatte Harrasteauton hajoavan?

Jos tästä unirytmin shokkihoidosta selviän, niin teen koko kevään enemmän kuin mielelläni 12-tuntisia päiviä yliopistolla. Väitöskirjaohjaaja onnistui juonimaan minulle puolipäiväisen* työn, jotta voisin kieltäytyä pikasijaisuuksista ja keskittyä mittauksiini. En ole vielä aivan täysin sisäistänyt, millaisen lottovoiton olen saanut.

*Jos ei toisin täsmennetä, käsitteet "päivä" ja "vuorokausi" tarkoittavat jokseenkin samaa asiaa. Vuorokausi on 24 tuntia, ja puolet siitä on 12 tuntia, mikä on melko tyypillinen jatko-opiskelijan työpaikallaan viettämä aika. Lähempi tarkastelu saattaisi kyllä paljastaa ns. tehokkaan työajan osuuden olevan pienempi.

Sattui

Muutama päivä sitten kolautin jumpassa varpaani lattiaan. Se vihlaisi hetken, mutta pystyin jumppaamaan tunnin loppuun asti, eikä ohjaajakaan valittanut, että olisin seissyt väärässä asennossa.

Seuraavana päivänä varvas oli kipeä, ja sitä seuraavana päivänä jalka oli turvonnut. Muistelin, että venähtänyt lihas on kipeä ja turvoksissa 2-3 päivää, ja paranee sitten itsekseen. En viitsinyt lähteä kuulemaan lääkäriltä, että

"venähtänyt lihas on kipeä ja turvoksissa 2-3 päivää, ja paranee sitten itsekseen",

 joten ajattelin googlettamalla varmistaa oman diagnoosini ja hoito-ohjeeni.

Tulokset:
[  ] Opin jotain uutta KKKB-ohjeen* lisäksi.
[x] Pyörrytti ja oksetti lukea, millaista lihaksen rikkoutumista venähdys tarkoittaa.

Tällaisen olon vallitessa jotkut kai lupaavat, etteivät juo enää koskaan. Minä lupaan, etten enää koskaan lue itsehoito-ohjeita netistä.

*KylmäKohoKompressioBurana

Elämää republikaanivyöhykkeellä

Jotenkin tässä pääsi käymään niin, että minusta ja Mikrotukihenkilöstä tuli asuntovelallisia. Pankkivirkailija ja kaupanvahvistaja suorittivat suhteemme virallistamiseen liittyvät toimitukset. Ostimme omakotitalon Hornankuusen kehyskunnasta.

Lähin bussipysäkki - ja myös lähin katuvalo ja lähin kestopäällystetty tie - sijaitsee 2 km päässä. Täältä ei pääse yhtään mihinkään ilman autoa. Viherpiipertäjää kirpaisee ajatus henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä. Lisäksi sosiaalisiin rientoihin osallistuminen edellyttää sopimista siitä, kuka on ajokunnossa.

Taloudessamme on toki ollut kaksi autoa jo vuosia, mutta aikaisemman asunnon pihalla toinen autoista saattoi seistä niin kauan ajamatta, että siitä tyhjeni akku tai rengas. Ja kun auton havaittiin olevan lakossa, bussilla tai polkupyörällä yleensä ehti perille.

Nyt pihalla on kaksi autoa, joiden yhteenlaskettu ikä hipoo 30 vuotta, ja joiden parhaat ominaisuudet yhdistämällä saisi kootuksi yhden ihan käyttökelpoisen auton. 26-vuotiaassa Harrasteautossa on ilmenee uusi vika päivässä, huonompana päivänä kaksikin, mutta siinä on vetokoukku ja nastarenkaat. 4-vuotiaassa Baijerilaisessa Maatalous-Wekottimessa on kaikki ne varusteet, jotka wannabe ääriporvari tarvitsee tehdäkseen vaikutuksen vertaisryhmäänsä, mukaanlukien tyhjä kohta vetokoukun paikalla. Kotipihan sisäänajoväylä on kuitenkin tähän vuodenaikaan sen verran hyvä toteutus kitkattomasta kaltevasta tasosta, että kuljettajalla ei ole keinoja ohjata Baijerilaisen liikettä.

Viime kerralla pihalta poistuessaan Mikrotukihenkilö havaitsi yllätyksekseen, että auton nokka osoitti päinvastaiseen suuntaan kuin mihin hänen oli tarkoitus lähteä. Minä ajoin takaisin kotiin, ja vasta i = i + 1:llä yrityksellä ajoväylällä oli sen verran hiekoitushiekkaa ja Baijerilaisella sen verran vauhtia, että pääsin perille luistoneston merkkivalon välkkyessä. Mikrotukihenkilö alkoi harkita, pitäisikö täällä landella sittenkin olla nastalliset talvirenkaat.

Landelle muuttaessamme ajattelimme, että täällä voi sitten pitää koiraa vapaana pihalla samalla, kun itse puuhastelemme ulkona. Muuttokuormaa purkaessamme Fifi osoitti ymmärtäneensä jo, että nää on meiräm maita perkele, ja syöksyi tielle ohikulkevan naapurin koiran kimppuun. Ensimmäinen ulkopuuhastelu on siis oleva koiranpitävän aitauksen rakentaminen.

Edelliset asukkaat valittivat, että talosta löytyy jatkuvasti hiirenpapanoita. Irvikissan harmiksi talosta ei kuitenkaan ole löytynyt vielä yhtään hiirtä. Ulkona on ollut sen verran kylmää, märkää ja inhottavaa, että Irvikissa ei ole kovin tosissaan yrittänyt poistua sisältä. Se on keskittynyt lähinnä testaamaan uusien tuolien ja sohvan löhöilyominaisuudet ja pyrkimään niihin huoneisiin, joiden ovi pidetään suljettuna.

Yksi talon edellisistä asukkaista oli laillistettu sähköasentaja, joten talon sähköasennukset on toteutettu mielenkiintoisesti. Esimerkiksi aamukahvin keittämiseen tulee yksi työvaihe lisää, kun kahvinkeittimen käynnistämisen lisäksi pitää muistaa käynnistää se pistorasia, johon kahvinkeitin on kytketty. Oma väki tietää kyllä, että kahvinkeitin käynnistetään liesituulettimen yläpuolella olevasta painikkeesta.

Vielä tämän viikonlopun voin kuvitella muuttaneeni asumaan kesämökille. Ensi viikolla sitten selviää, kuinka täältä käsin käydään töissä tai jatko-opiskelemassa kaupungissa.