Puhelinmyyjä soitti ja yritti kaupata minulle sähkösopimusta. Aina aikaisemmin olen saanut puhelun loppumaan lyhyeen neuvomalla, että kannattaa soittaa opiskelija-asuntolan toimistoon, niin voi tehdä koko korttelin sähkösopimuksen kerralla. Asunnoissa ei ole omia sähkönkulutusmittareita.
Mutta nyt landelle muuton jälkeen vanha vastaus ei enää toimi. Seuraavalla kerralla pitää hoksata sanoa, että emme tarvitse sähkösopimusta, koska täällä landella meillä on autotallissa oma aggregaatti*, joten teemme sähkömme itse.
Kerroin jälkeenpäin Mikrotukihenkilölle, että puhelinmyyjä soitti ja kyseli vaikeita nykyisestä sähkösopimuksestamme. Mikrotukihenkilö totesi, ettei hän ainakaan tiedä, onko meillä joku sähkösopimus ja jos on, niin minkä firman kanssa. Jännityksellä odotamme, saammeko joskus joltakin firmalta laskun kevään aikana käyttämästämme sähköstä.
*Meillä todellakin on oma aggregaatti siltä varalta, että sähkökatkos kestää kauemmin kuin pakastin pysyy kylmänä ilman sähköä. Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei sillä aggregaatilla sähköistetä koko talon pistorasioita, vaan pakastimelle syötetään sähköä ikkunasta kulkevan jatkojohdon avulla.
Nää on näitä huijareita, nähty ja koettu. Luuri korvaan vaan suoraan, ei näihin kannata tuhlata sekuntiakaan.
VastaaPoistaKerran mulle soitti lehtimyyjä, ja molempien aikaa säästääkseni yritin keskeyttää hänen monologinsa "meiltä sais nyt kodinkuvalehdentekniikanmaailmanmenaisetakuankan..." sanomalla väliin "kiitos, mutta ei kiitos". Myyjä löi mulle luurin korvaan!
VastaaPoistaErityisesti savolaismurretta viäntävät puhelinmyyjät nostavat niskakarvani pystyyn niin, että silmissäni välkkyy punaisia huutomerkkejä. Fysiikan laitoksella pari luennoitsijaa ja muutama labrakaveri puhhuu oekeen selevää itämurretta, ja se on vain hellyttävän kuuloista, mutta sama aksentti kaupustelijan puheessa herättää heti torjuntareaktion.
Tarkemmin harkiten, savolainen kvanttimekaanikko saattaa kyllä olla vielä kierompi otus kuin savolainen kauppias.