Fysiikan ja kemian harjoitustöihin valmistautuminen ja työn suorittaminen etenee näin:
1. Työohjeen lukeminen. WTF? En ymmärrä sanaakaan.
2. Työn suorittaminen - tämähän on yllättävän helppoa.
3. Epäilyksen herääminen: voiko tässä oikeasti tulla tällaista tulosta?
4. Virhelähteen paikallistaminen. Klassisimmat mokat ovat koelaitteistosta puuttuva osa, sähköjen kytkemättä jättäminen ja tuloksen katsominen väärältä riviltä.
5. Työselostuksen kirjoittamiseen hajoaminen. Erityisesti aloittamisen kynnys on korkea.
6. Riittävän hyvän työselostuksen palauttaminen - kyllä ohjaaja sitten selventää, mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Vaiheita 5 ja 6 toistetaan, kunnes opiskelija ja ohjaaja ovat samaa mieltä siitä, että selostuksen puolesta on tehty riittävästi työtä. Ihan jännittää nähdä, pysähtyykö konformationaalisen energian ja anomeerisen vaikutuksen tietokonemallintamisen tuloksia raportoiva silmukka jo kierroksella i=1. Tällä kertaa tajusin jo labrassa, että käytin laskuissa väärältä riviltä katsoamiani tuloksia, ja ehdin korjata tilanteen.
Huomenna pitäisi sitten pelkistää bentsofenoni difenyylimetanoliksi ja sitten tarkastella infrapunaspektrofotometrillä, ultraviolettispektrofotometrillä, ohutkerroskromatografialla ja sulamispistettä mittaamalla, mitä saatiin aikaiseksi. Ja työohjetta lukiessani olen taas ihan kuutamolla ja varma siitä, että rikon välineet tai vedän dikloorimetaania henkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti