Fysiikanopintoni ovat n+1 vuoden jälkeen edenneet siihen vaiheeseen, ettei minulta puutu valmistumisesta enää muuta kuin gradu. Tutkimusaiheenani on PSi, joka on lyhenne sanoista porous silicon eli huokoinen pii. Tutkin siis erilaisten pintakäsittelyjen vaikutusta huokoisen piin ominaisuuksiin.
Olen neljänä päivänä viikossa koulutustani vastaavassa työssä, eli peruskoulun fysiikan ja kemian opettajana, joten ehdin vain yhtenä päivänä viikossa yliopistolle tekemään graduuni liittyviä mittauksia. Lisäksi erilaisia luottamustoimia ja vapaa-ajan harrastuksia on kerääntynyt enemmän kuin ehdin hoitaa. Havaitsen ilmeisen vaaran, että gradun kirjoittaminen jää ensi viikkoon, ja sitten ensi kuuhun, ja sitten ensi kesään, ja sitten ensi vuoteen, ja sitten se ei ehdikään enää tähän viisivuotissuunnitelmaan.
Ideoita kehittelevä toverini Pellepeloton keksi, että opinahjoille voisi markkinoida blogin kirjoittamista osana opinnäytetyötä. Erilaisia oppimispäiväkirjojahan on vaadittu jo kauan, ja varsinkin media-alalle voisi sopia oppimispäiväkirjan julkaiseminen blogin muodossa. Ohjaaja voisi seurata työn edistymistä, ja samalla opiskelija parantaa verkkojulkaisemisen ammattitaitoaan. Minä jatkoin Pellepelottoman ajatusta ja arvelin, että blogia lukevat kurssikaverit ja ohjaaja voisivat luoda hyvää sosiaalista painetta kysymällä säännöllisesti blogin kommenttiosastolla, onko opinnäytetyö edistynyt sitten viime päivityksen.
En ole kertonut ohjaajalleni tästä blogista, mutta jos joku teistä lukijoista haluaa auttaa yliopiston fysiikan laitosta maisteritulostavoitteensa saavuttamisessa, niin kommentoikaa graduni edistymistä täällä. Julkinen ja välitön palaute toimii tehokkaammin kuin mahdollisuus saada vakituinen virka ja parempaa palkkaa joskus vuosien päästä. Lupaan, etten deletoi yhtään kommenttia siksi, että kerrotte rehellisen mielipiteenne gradun eteen tekemäni työn määrästä (tai laadusta).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti